Noin kerran viikossa olen ajellut postin hakuun ja samalla rantaan katsomaan tilannetta, ja sääennustuksia tulee seurattua tietenkin tarkasti. Havainnollisimmaksi olen todennut Ilmatieteen laitoksen sivuston (http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?kunta=Lahti), jossa näkyvät hyvin säähavainnot viimeksi kuluneen vuorokauden ajalta sekä sekä ennuste viidelle vuorokaudelle, niin päivä- kuin yölämpötilojen osalta. Tarkistan havainnot ja ennusteet usein neljältäkin paikkakunnalta (Asikkala, Jyväskylä, Lahti, Mikkeli), koska omaa paikkakuntaa ei valikosta löydy.

Maanantaina kävin katsomassa tilanteen paikan päällä viimeksi. Jää kantoi hyvin noin puoleen väliin matkaa, joka saareen olisi ollut kuljettavana. Pidemmälle, suojaisan lahden ulkopuolelle, en vielä uskaltautunut vaikka jäätä oli kattavasti ainakin niin kauas kuin näkymää riitti. Turvavälineet (naskalit, köysi ja ehkä pelastusliivikin) täytyy hankkia.

- Jäällä liikkumisen vaaroista on aina muistutettu. Sellaisesta käynee tämäkin aika hurjalta kuullostava kuvaus teoksessa  I kamp med Östersjöns isar (Henrik Ramsay 1947): Tilanomistaja Jöransson joutui jäiden uhriksi kun hän toisen ruotomiehen kanssa veti köydellä venettä. Ohut kirkas jää petti hänen allaan, ja ennen kuin hän ehti päästä ylös, sulkeutuivat jäät yhteen ja leikkasivat häneltä kaulan (poikki) niin että pää jäi jään päälle.

--- --- ---

Keskisessä Suomessa (alueen ympäristökeskuksen seuraamista järvistä) ensimmäisenä jäätyy matala Pihtiputaan Saanijärvi, keskimäärin 9.11. ja viimeisenä Päijänteen Tehinselkä, 22.12. Kulunut syksy on ollut keskimääräistä lämpimämpi, ja Saanijärvessä oli jäätä viikko sitten 12 senttiä, kun sitä normaalisti on joulukuun alkupuolella noin kymmenen senttiä enemmän.

Keskisen Suomen järvissä on jäätä paksuimmillaan, maaliskuussa, keskimäärin 50 - 60 senttiä. Kun on kymmenen astetta pakkasta, voi vuorokaudessa syntyä 2 ½ sentinkin vahvuinen jää. Viiden sentin kirkas teräsjää kantaa ihmisen. Lumisade hidastaa jään kasvua; vedestä ja lumesta muodostuu sohjoa, joka jäätyy kohvajääksi. Sen kantavuus on noin puolet teräsjäästä.

Jään paksuus ja rakenne ilmoitetaankin usein virallisemmissa yhteyksissä (esimerkiksi http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=289865&lan=fi) seuraavasti: teräsjään paksuus, kohvan eli huokoisen lumijään paksuus, kohvan välissä mahdollisesti olevat vesikerrokset sekä jään päällä olevan lumen määrä.

Järvien jäätymisessä syvyydellä on suurempi merkitys kuin pinta-alalla. Jäätyminen ajoittuu, vai pitäisikö sanoa on näihin vuosiin saakka ajoittunut, suurimmassa osassa maata keskimäärin marraskuulle ja jäänlähtö toukokuulle. Jäänlähtö on aikaistunut ja jäätyminen myöhentynyt Suomen järvissä jonkin verran pitkänkin aikavälin tilastojen mukaan. Jäänlähtö on aikaistunut 1800-luvun lopusta 6 - 9 päivää. Jäätyminen on myöhentynyt 1800-luvun lopusta 0 - 8 päivää.

--- --- ---

Rospuuttoaikaa olen viettänyt pääosin kumppanin luona Päijät-Hämeessä, mutta ajeltua ja kyläiltyä on tullut myös Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla, ystävien ja lasten luona.

Pitkillä ajomatkoilla Radio Vega on muodostunut mieluisaksi matkaseuraksi. Kanavaa tehdään leppoisalla mutta ammattitaitoisella otteella. Ohjelmien tunnusmusiikit tuntuvat virkistävän erilaisilta, ja uutisia on mukava kuunnella vaihteeksi vähän eri tavalla tehtyinä - jos nyt mukavasta voi viime aikojen uutisten kohdalla puhua. Samarbetsförhandlingar kun toistuu niissä kovin usein, aina jotain uutta yritystä koskien. Kieli saa joka tapauksessa kiinnittämään tuttuihin asioihin eri tavalla huomiota. Globaliseringen, javisst, men till sist och slut: livet är lokalt.

Uutis- ja ajankohtaisohjelmien painotukset ovat suomenruotsalaisessa radiomaailmassa hiukan erilaisia. Elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskuksen siirtämistä Vaasasta Seinäjoelle on käsitelty menneinä viikkoina perusteellisesti ja monissa ohjelmissa, kiihkeästikin kantaa ottaen: huvudlöst. Radio Vegan Listalla kuullaan kuitenkin hyväntuulista ja reipasta, vähän muumilaaksomaista musiikkia. Ohjelman aluksi kuuluttaja saattaa toivottaa strålande eftermiddag.

Säätiedotuksetkin kuulostavat ruotsiksi runollisemmilta, snö eller snöblandat regn är att vänta. Ja jossain vaiheessa soitetaan aina Hangö-valsen.