Usein on tuntunut siltä, että maalle muutto on merkinnyt muutosta paitsi paikassa, myös ajassa. Täällä on mukava lukea tällaisia virkkeitä – ja juuri tämän kirjoittajan tekstiä myös siksi, että kirjoittaja, Maila Talvio, on näissä maisemissa lapsuutensa viettänyt, papin tyttärenä: Siivottajattaren avulla, joka tavattiin lämmittämästä Ruokorannan asuntoa, päästiin hänen huoneisiinsa ja tavattiin siellä naisen kalossit, jotka tunnettiin Ottelin omiksi, sekä toinen, nähtävästi jostakin myymälästä lähetetty käärö, sisältävä autoiluhuiveja, toinen sisältävä kintaita.

Lähempänä nykyaikaa, mutta lähes nostalgista jo tämäkin. Mökin aikaisemmat asukkaat ovat taitelleet polttopuiden kantokorin pohjan suojaksi kodinkoneliikkeen mainoksen, johon vasta vähän aikaa sitten tulin kiinnittäneeksi huomiota. Siinä kuvatussa, saksalaisen Connect-lehden arvion mukaan kaikkien aikojen parhaassa GSM-puhelimessa (Sony CM-DX1000), on muun muassa 6 valinnaista soittoääntä, soittajan numeron tai nimen näyttö ja puhelinmuistio sekä lyhytviestipalvelu. Vielä edistyksellisempi on kuitenkin Motorola Micro Tac II NMT 900, 235 gramman painoinen soittopeli, jossa myös äänetön vibra/värinähälytin, joka värisee huomaamatta taskussasi ja kertoo jonkun haluavan yhteyttä. Jälkimmäisellä on hintaa 2 950 markkaa, ja operaattoriksi voi valita joko Radiolinjan tai Telen. Ensinmainitulla on puhelun minuuttihinta päiväsaikaan 3 mk 99 penniä.

Samassa mainoslehtisessä on esillä myös IBM Aptiva -tehopaketti, jonka todetaan olevan multimediassa tapaus: 8 MB:n keskusmuisti ja 540 MB:n umpilevy. Mukana tulevat PC DOS 7,0 sekä Windows 3.11, ja hintaa laitteella on 9 990 markkaa.

--- --- ---

Eilen Lahdesta kauniin Pulkkilanharjun reitin kautta takaisin saareen. Sysmän kirjakauppa ei petä: nyt löytyi mm. Harry Martinsonin Kulkijan pilvilinnat, 4 euroa. Tekstiviestin automaattitoiminnolla tosin olin kirjoittaa kumppanille löytäneeni kotimatkalla Kulkijan pilvikimmat.

Luontohavainto tämäkin: kovallakin tuulella täällä lehdet jäävät pudottuaan maahan. Maaperässä on aina jotain joka pitää ne paikoillaan. Kaupungissa lehdet sen sijaan liikkuvat vielä maata myöten, joskus pitkäänkin. Lahdessa jäin katsomaan kun pyörivät Paasikiven aukion liikenneympyrässä, useammankin kierroksen.

Tänään tuuli on niin kova, että taidan jättää päivän postin haun huomiseksi.